Väliarviointi - muutoksia tutkimuskysymyksiin

Tänään 12.2. Virtaus kokoontui ohjaaja-Kaijun kanssa ensimmäiseen väliarviointiin. Eilen muodostettu väliarviointityöryhmä valmisteli tapaamisen, jolla tarkasteltiin kaikkea sitä, mitä olemme saaneet aikaan tähän mennessä ja suunnitelleet jatkoa ajatellen. Pysähdyimme myös miettimään ilmiömme tutkimuskysymyksiä ja vertaamaan niitä siihen, mitä käytännössä olemme tekemässä. Tarkoituksena oli miettiä, vastaako se, mitä olemme tehneet ja aiomme tehdä, niitä kysymyksiä, joista alun perin lähdimme liikkeelle. Lisää alkuperäisistä tutkimuskysymyksistämme blogin Mikä ilmiö? -sivulta.

Väliarviointiryhmä oli tehnyt Flingaan ajatuskartan, jossa näkyivät kaikki alkuperäiset tutkimuskysymykset ja niiden ympärillä niitä teemoja ja asioita, joita olemme ilmiössä käytännössä ryhtyneet tutkimaan. Koko Virtaus sai lisätä puuttuvia asioita, minkä jälkeen ryhdyimme kaikki yhdessä käymään niitä läpi ja keskustelemaan siitä, mihin tutkimuskysymykseen ne vastaavat tai liittyvät. Tällä halusimme luoda selkeyttä ja yhtenäisyyttä eri pienryhmien tutkimusaiheisiin ja etsiä ilmiöllemme ikään kuin punaista lankaa, joka tuntui olevan vähän hukassa.

Tämän näköiseen ajatuskarttaa päädyimme, kun eri aiheet oli käyty läpi. Kuvassa Lakan aiheet keltaisella, Päärynän vihreällä, Mustikan sinisellä ja koko Virtauksen yhteiset punaisella.

Tulimme pian siihen tulokseen, että sekä pienryhmät tahoillaan että koko Virtaus yhteisesti oli päätynyt tekemään jotain sellaista, joka ei enää suoraan vastannut alkuperäisiä tutkimuskysymyksiä. Palasimme 1.2. tehtyyn päätökseen:

Lähdetään tutkimaan olemassa olevien merkkien avulla onko tilaa meidän uudelle kunnollisuuden merkille. Millaiset kriteerit tämä merkki saisi? Prosessi dokumentoidaan blogin muotoon, johon jokaiselle yksi kirjoitusnakki. Lopuksi luomme dokumentin, jossa kriteerit kunnollisuuden merkille. (Muistiinpanot 1.2. ryhmäkerralta)

Tämän pohjalta ryhdyimme miettimään sitä, minkälaiset tutkimuskysymykset paremmin vastaisivat tuota päätöstä sekä kaikkia niitä mielenkiintoisia ja tärkeitä asioita, joita olemme tutkimassa. Totesimme, että meidän oli järkevintä puhua yhdessä vain isosta päätavoitteesta ja jättää alatavoitteet Lakan, Mustikan ja Päärynän pohdittaviksi.

Flingasimme ehdotuksia uudeksi päätutkimuskysymyksestä. Niitä syntyi paljon, joskin suurin osa hyvin samankaltaisia. Kaiju toi esiin, että meidän kannattaisi valita sellainen kysymys, jonka vastaus ei ole vain "kyllä" tai "ei". Toisaalta tällainen kysymys tuntui monesta hankalalta, koska emme halunneet olettaa että on olemassa sellainen sertifikaatti, jonka haluamme luoda. Keskustelu muuttui hieman vellovaksi, emmekä tahtoneet saada mitään karsittua pois. Päätimmekin siis äänestää ja kaikki saivat mahdollisuuden muuttaa punaisiksi ne ehdotukset, jotka haluttiin mukaan äänestykseen.

Ehdotuksia uudeksi tutkimuskysymykseksi

Koska tapaamisemme aika loppui kesken, päätimme tehdä päätöksen näihin kysymyksiin liittyen vasta lounaan jälkeen alkavassa OTR-tapaamisessa. Saatuamme hieman murua rinnan alle tulimmekin siihen tulokseen, että nämä punaisella merkityt ehdotukset ovat riittävän hyviä antamaan suuntaa prosessillemme toistaiseksi. Kaijukin oli sitä mieltä, ettei tutkimuskysymyksen tarvitse kiteytyä lopulliseen muotoonsa vielä tässä vaiheessa. Päätimmekin siis jatkaa eteenpäin ilman tarkaan muotoiltua tutkimuskysymystä ja luottaa siihen, että se kristallisoituu viimeistään loppupaneelissa.

Blogin otsikkonakin toimiva Ideasta tuotemerkiksi ryhmässä - mitä se vaatii? ei siis ole enää varsinaisesti käytössä tässä ilmiössä, vaan päätutkimuskysymyksemme on jotain osittain vielä muotoutumatonta, mutta sille antaa suuntaa seuraavat kysymykset:

• Miten on mahdollista sertifioida yrityksen sosiaalinen puoli?
• Kunnollisuus - mitä se tarkoittaa yrityksen, maker-kulttuurin ja ryhmässä toiminisen näkökulmasta?
• Miten sertifioida kunnollisuus? - käytäntöyhteisöjen, kasvatuspsykologian ja maker-kulttuurin näkökulmia
• Kunnollisuuden sertifikaatti - mitä se tarkoittaa yrityksen, maker-kulttuurin ja ryhmässä toimimisen näkökulmasta?
• Millä tavalla käytäntöyhteisön kunnollisuus voidaan määritellä sisäisen ja ulkoisen vuorovaikutuksen avulla?
• Minkälaista sisäistä ja ulkoista vuorovaikutusta kunnollisella käytäntöyhteisöllä on?
• Käytäntöyhteisöjen kunnollisuus - millaista se on?

Vaikka kaikki ei olekaan vielä täysin selvää, koen ainakin itse, että tämä päivä toi paljon kaivattua selkeyttä prosessiimme ja flunssa-aallon kourissa poissaolleidenkin on nyt helpompi päästä takaisin kärryille, kun olemme kaikki kartalla siitä, mitä oikeastaan olemme tekemässä.