Viikko 2 - Tavoitteista keskustelua ja aloituspaneeli

Keskustelua yhteiskuntaopin tavoitteesta ja kolmen eri tavoitteen tarkoituksesta

25.1. Ilmiöprosessin toinen viikko alkoi Virtauksen esittelyllä Ulla-Maijalle ja toisin päin. Esittelimme Ulla-Maijalle myös ilmiön sisältöaiheen ja mitä olimme siihen mennessä ilmiön aikana tehneet. Ulla-Maijan kanssa pohdimme myös ilmiön yhteiskunnallista tavoitetta. Kuten aina Virtauksen keskustellessa, näkökulmia ja erilaisia ehdotuksia tuli lukuisia. Keskustelu kuitenkin sujui sovittuja keskustelukäytänteitä noudattaen ja toisia kunnioittaen. Varsinaiseen päätökseen emme kuitenkaan vielä yhteiskunnallisesta tavoitteesta päässeet. Seuraavalla tunnilla esittelimme sisältötavoitteemme Annalle. Samalla kävi kuitenkin ilmi, että siitä oli edelleen epäselviä näkemyksiä eikä aihe ollut yksiselitteinen, mikä saattoi olla seurausta sekavasta päätöksentekotilanteesta. Myös ilmiön kolme tavoitetta, sisältö-,  ainedidaktiset sekä kasvatuspsykologinen tavoite aiheuttivat hämmennystä ja pyysimme Annaa selventämään näiden tarkoitusta. Sovimme, että jokaisen tavoitteen kristallisoimiseen muodostetaan oma työryhmänsä, joka päättää koko muun Virtauksen puolesta, minkälaisiksi kukin tavoite muodostuu. Seuraavalle kerralle valtuutimme työryhmän tekemään päätöksen ilmiömme sisältötavoitteesta eli tarkentamaan, mitä oman tuotemerkin perustaminen tarkoittaa.


Flinga YH:n tavoitteesta
 

Keskustelua käsityön tavoitteesta

Seuraavalla tunnilla 27.1. tapasimme ensimmäistä kertaa Kaijun. Edellisellä kerralla valtuutettu sisältötavoitetyöryhmä esitteli sisältötavoitteen, Ideasta tuotemerkiksi ryhmässä - Mitä se vaatii? Tämän jälkeen keskityimme Kaijun avulla käsityön tavoitteen muotoilemiseen. Keskustelimme pareittain ja flingasimme ajatuksiamme aiheesta. Tuotemerkin käsite aiheutti keskustelua, mutta se päätettiin pitää aiheenamme, jottei asiasta tarvitsisi enää vääntää. Muodostimme työryhmät päättämään yhteiskuntaopin, käsityön ja kasvatuspsykologian tavoitteista. Kukin työryhmä tekisi määrittelynsä yhteisten flingausten pohjalta. Seuraavalle kerralle sovimme keskustelun kasvatuspsykologian tavoitteesta, paneelin pohdinnasta, lopputuotoksesta ja pidempiaikaisesta tavoitteesta sekä ryhmämme vuorovaikutuksen reflektoinnista.

Flinga käsityön tavoitteesta
 

Keskustelua kasvatuspsykologian tavoitteesta

28.1. kertasimme, missä olemme menossa ja rupesimme pohtimaan ilmiön aloituspaneelia ja sovimme alustavat sisällöt paneeliin. Sovimme miettivämme seuraavaksi aamuksi paneelin rakennetta tarkemmin. Keskustelimme myös ilmiössä käytettävästä kirjallisuudesta ja sovimme pyytävämme vinkkejä asiantuntijoiltamme. Myös ilmiön lopputyöstä oli keskustelua, mutta emme vielä päättäneet, mikä se voisi olla. Keskustelimme myös ilmiön arvioinnista. Koko prosessin näkökulmasta sovimme arvioivamme kasvatuspsykologian tavoitetta Annan avulla. Pohdimme myös, voisiko Kaisu tulla loppupaneeliimme arvioimaan ryhmän kehittymistä. Sovimme, että pohtisimme arviointia tarkemmin paneelin jälkeen. Seuraavaksi pohdimme kasvatuspsykologian tavoitetta pareittain flingaten. Flingan pohjalta kasvatuspsykologia-työryhmä tekisi tavoitteesta selkeämmän. Tällä tunnilla loimme myös alustavan aikataulun koko ilmiölle.

Flinga KP-tavoitteesta
 

Aloituspaneelin suunnittelu

29.1. meillä oli tunti ennen aloituspaneelia, jolloin suunnittelimme tarkemmin, mitä paneeli tulisi sisältämään. Ensin yhteiskunta-, käsityö- ja kasvatuspsykologia -tavoitetyöryhmät esittelivät kunkin määritellyn tavoitteen. Sen jälkeen jakauduimme kolmeen ryhmään suunnittelemaan aloituspaneelia. Kolmen eri ryhmän vastuulla oli paneelin rakenteen kolme eri kohtaa. Olimme sopineet, että paneeli koostuisi kolmesta eri palasta, joihin sisältyisi keskustelu ohjaajien kanssa ja aiheemme esittely. Jakaannuimme käsiäänestyksellä ryhmiin. Parinkymmenen minuutin jälkeen palasimme luokkaan ja pidimme keskittymisharjoituksen.  Emme ehtineet kuitenkaan yhteisesti käydä läpi, mitä aloituspaneelin rakenne ja sisällöt tulisivat olemaan, vaan jokainen suunnittelutyöryhmä tiesi vain oman osuutensa suunnitelman. Muutamat ottivat tämän esille ja toivoivat, että asia voitaisiin vielä yhdessä katsoa läpi. Osa oli sitä mieltä, että pitäisi jo päästä syömään. Alkoi yleinen kaaos, jossa ruvettiin taas huutelemaan toistensa päälle ja monesta varmasti tuntui siltä, ettei ollut tullut kuulluksi. Osa lähti, osa rupesi itkemään ja loppujen lopuksi muutamat jäivät luokkaan miettimään aloituspaneelin rakenteen kuntoon.

Aloituspaneeli

Seuraavan tunnin aloituspaneeli kuitenkin sujui ongelmitta. Aloitimme esittelemällä ilmiömme yleisesti eli, mitä siihen mennessä oli tapahtunut ja, että olimme määritelleet sisältötavoitteeksemme “Ideasta tuotemerkiksi - mitä se vaatii?”. Sen jälkeen esittelimme pienryhmien kristallisoimat alatavoitteet: käsityön tutkimuskysymyksen “Mitä voidaan oppia yhteisöllisestä tuotekehittelystä DIY-kulttuurin kautta?”, kasvatuspsykologian tutkimuskysymyksen “Miten ryhmän vuorovaikutus- ja päätöksentekotaidot voivat kehittyä ilmiörosessissa?” sekä yhteiskuntaopin tutkimuskysymyksen “Kunnollinen yritys - miten se toimii?”.

Aloituspaneelissa kävimme yhteistä keskustelua ohjaajien ja kuulijoiden kanssa ja flingasimme kysymyksiä ja kommentteja kuulijoilta Virtaukselle sekä Virtaukselta kuulijoille. Hieman ristiriitaisia näkemyksiä keskustelussa nousi kunnollisuuden käsitteestä, mutta päätimme pitää sen osana yhteiskuntaopin tavoitetta. Huolta herättivät myös suuret sisällölliset kysymykset, kolme suurta tavoitetta ja aiheuttavatko liian monet tavoitteet projektin paisumisen liian suureksi. Tämä ratkaistiin asettamalla suurien tavoitteiden alle pienempiä osa-alueita. Huomiona oli, että Virtauksen tulisi varoa aiheen pirstaloitumista ja ratkaisuna pidettiin, ettei selvitetä kaikkea kaikista tutkimuskysymyksistä. Aiheen rajauksen vaikeus koettiin suurena huolena ja pohdimme, onko Virtauksella uskallusta rajata aihetta tarpeeksi, kun ryhmäläisten mielipiteiden kunnioitus on muodostunut niin määrääväksi normiksi. Pohdimme myös, onko kyseessä pikemmin tiedealapohjaisen eheyttämisen projekti vai ilmiö, kun olemme ottaneet niin tiiviisti huomioon ohjaajien erikoisalat.

Aloituspaneelin flinga
 

Paneelissa pohdimme myös ryhmämme vaikeuksia päästä tehokkaasti eteenpäin. Vaikka demokratia ja perusteellisuus ovat hyveitä, ovat ne samalla Virtauksen suurimmat kompastuskivet. Annalta saimme neuvon ottaa hyvästä ideasta saman tien kiinni ja tehdä siitä päätös heti eikä pohtia kaikkia maailman vaihtoehtoja, ellei ole aivan pakko. Saimme vinkiksi myös pohtia kukin tällaisissa tilanteissa, mistä ei ainakaan ole valmis luopumaan eli valitsemaan taistelunsa. Keskustelimme hyvän argumentoinnin tärkeydestä ja siitä, että jokainen miettisi loppuun asti, onko puheenvuoro tarkoituksenmukainen. Päätimme, että ellei argumentointiin ole aikaa, kirjoitetaan kaikki ideat ylös ja tukkimiehen kirjanpidolla äänestetään niistä paras. Tässä tulisi kuitenkin huomioida, että kaikille täytyy olla selvää, mistä ideoidaan, ettei tule väärinkäsityksiä, niin kuin ilmiön aiheen valinnan kanssa kävi.

Ohjaajien kanssa pohdimme myös ilmiön arviointia. Saimme tehtäväksi miettiä, miten teoretisointi ja tutkimuksellisuus ilmiössämme näkyy. Myös yhteiskuntaopin ja käsityön arvioinnin kohteet jäivät myöhemmin pohdittavaksi. Arviointia neuvottiin myös miettimään tutkimuksena ja sen realibiliteettia sekä evidenssiä. Meille teroitettiin, miten tärkeää on kerätä dataa koko prosessista, sillä muisti valehtelee. Tärkeimpiä neuvoja alkupaneelin kuulijoilta ja ohjaajiltamme olivat juuri se, että dokumentoisimme koko ilmiöprosessia alusta alkaen muutenkin kuin pöytäkirjoin ja että rajaisimme ilmiön aiheemme kunnolla sekä se, että lopputuotoksen eräänä vaatimuksena on ilmiön teoretisointi ja tieteellisyys, mikä pitäisi pitää mielessä. Kotiläksyksi saimme kukin pohtia, olisiko ilmiön lopputuotos blogi ja mahdollinen symboli/merkki vai jokin muu hieno idea ja miksi. Toisena tehtävänä oli pohtia ilmiömme punaista lankaa eli sitä, mikä on yhdistävä tekijä kaikkien tavoitteiden välillä.

- pöytäkirjojen pohjalta koonnut: Nuppu