Mikä ilmiö?

Helsingin yliopistossa on mahdollista suorittaa luokanopettajan opinnot kahdella tavalla, pääaineena joko kasvatustiede tai kasvatuspsykologia. Kasvatuspsykologian pääaineopinnot rakentuvat opettajan pedagogisista opinnoista sekä kiinteässä, n. 20 hengen ryhmässä suoritettavista pääainekursseista, joissa opiskelijoilla on mahdollista harjoitella ryhmässä toimimista ja vuorovaikutustaitoja, itseohjautuvaa opiskelua sekä ilmiökeskeistä oppimista. Lisää tietoa kasvatuspsykologiasta pääaineena löytyy täältä Helsingin yliopiston sivulta sekä alan opiskelijoiden ainejärjestön Phenomena ry:n kotisivulta. Kasvatuspsykologiasta tieteenalana voi lukea mm. vuonna 2012 aloittaneen Kelluke-ryhmän editoimasta Wikipedia-artikkelista.

Tämä blogi on kuvaus Virtauksen, syksyllä 2014 aloittaneen 21 hengen opiskelijaryhmän, ensimmäisestä ilmiökurssista. Ilmiöopinnoilla tarkoitetaan sellaista opiskelua ja oppimista, jonka lähtökohtana on jonkin tietyn ilmiön kokonaisvaltainen tutkiminen. Yleensä ilmiöopiskelu toteutetaan ryhmässä ja aiheeksi valitaan joku ryhmän itsensä tärkeäksi kokema ilmiö. Olennaista on ennen kaikkea se, että oppiaineet tai tieteenalat eivät rajoita ilmiön aiheen valintaa tai prosessin kulkua, vaan tieteenalat ovat mukana näkökulmina, joita voidaan tarvittaessa hyödyntää. Ilmiö ei siis ole sama asia kuin oppiaineiden integroiminen tai eheyttäminen.

Kasvatuspsykologian pääaineopintoihin kuuluva Ilmiö 1 kurssi vastaa tutkintorakenteessamme ikään kuin kasvatustieteen opiskelijoiden valinnaisia didaktiikan kursseja. Siksi meillä onkin käytettävissämme ilmiötä varten kasvatuspsykologian yliopistonlehtorin Anna Rainion lisäksi käsityötieteen yliopistonlehtori Kaiju Kangas ja yhteiskuntaoppiin erikoistunut yliopistonlehtori Ulla-Maija Salo. Näin ilmiömme muodostumista on ohjannut halu hyödyntää tasapuolisesti kaikkien kolmen ohjaajamme asiantuntemusta, eli tässä mielessä olemme jonkin verran rajoittaneet aihevalintaamme siten, että se keskittyy käsityöhön, yhteiskuntaoppiin ja kasvatuspsykologiaan liittyviin teemoihin.

Ilmiön aiheen valitseminen ei tietenkään ollut helppoa, ryhmässä, jossa on 21 erilaista ihmistä ja vähintään yhtä monta mielipidettä ja kiinnostuksen kohdetta. Vain työn ja vain lievän tuskan kautta päädyimme kuitenkin tutkimuskysymykseen: Ideasta tuotemerkiksi ryhmässä - mitä se vaatii? Rajataksemme tätä äärettömän moniulotteista aihetta, päätimme, että keskitymme oman merkin/sertifikaatin suunnitteluun. Pohdimme, millaiselle merkille tai sertifikaatille on tarvetta maailmassa, jossa on jo niin paljon kaikkea, ja minkälaisia asioita sellaisen suunnitteluun tarvitaan sekä ideologisesti, että ryhmän toimintaan liittyen.

Laadimme varsinaisen tutkimuskysymyksen lisäksi kolme alakysymystä, yhden kutakin niitä tieteenaloja kohden, joiden asiantuntijoita ohjaajamme ovat. Alla kuva, jossa yhteiskuntaopin tavoite on merkitty vihreällä, käsityön oranssilla ja kasvatuspsykologian sinisellä.
Tutkimuskysymykset

Näiden alakysymysten avulla jakaannuimme kolmeen pienryhmään, värien mukaan nimettyihin Päärynöihin, Lakkoihin ja Mustikoihin. Jokainen pienryhmä tutkii tiettyä osa-aluetta koko ilmiöstämme ja jakaa keräämänsä asiantuntijuuden muun Virtauksen kanssa. Yksinkertaistettuna Päärynät tutkivat olemassa olevia sertifikaatteja ja merkkejä, Lakat tutustuvat maker-kulttuuriin ja pohtivat, mitä hyötyä sen ideologiasta voisi olla oman merkkimme kannalta ja Mustikat keskittyvät ryhmämme toimintaan tämän prosessin aikana. Ryhmien tehtävistä, aiheista ja oivalluksista on odotettavissa tarkempaa tietoa itse blogiteksteissä.

Tervetuloa seuraamaan Virtauksen matkaa halki ensimmäisen ilmiökurssimme. Kysymykset ja kommentit ovat paitsi sallittuja, myös toivottavia!


Tutustu myös edellisten vuosikurssien blogeihin:


Kirjoittanut Liekki
Tilaa: Blogitekstit (Atom)