Viikko 6 - Toinen välideadline ja tutkimuskysymyksen kristallisointi

Välideadline

22.2. aloitimme viikon hedelmäsalaattileikillä ja fiiliskierroksella, jossa kerrottiin jotain kivaa vasemmalla puolella istuvasta kaverista. Kertaa varten oli perustettu työryhmä valmistelemaan väliarvioinnin toteutusta. Väliarviointiryhmä piti Prezi-esityksen, jossa avattiin pienryhmien sen hetkinen tilanne ja keskusteluun aiemmin nousseita teemoja. Esityksen jälkeen keskusteltiin vielä epäselvistä asioista. Päätimme siirtää poissaolot ja niiden korvaamisen käsittelemisen seuraavan pääainekurssimme alkuun.

Tämän jälkeen jatkoimme neljännen viikon lopussa aloitettua arvopohjakartoitusta arvopohjaharjoituksella, jonka samat kaksi päärynäläistä oli valmistellut. Jakauduimme kolmeen pienryhmään, joille tuli jokaiselle oma tehtävä. Ryhmät siirtyivät toisiin tiloihin suorittamaan tehtäviä. Työskentely ryhmissä sujui hyvin, vaikka joissain ryhmissä jumiuduttiin tehtävänannon rakentumiseen. Lopuksi kokoonnuimme taas yhteen tehtävien purkuun.

Kerroimme ratkaisuehdotuksia case-tehtäviin toisille ryhmille. Keskustelua syntyi myös ohjaajamme Ullan johdolla yhteiskuntaopin sisältötavoitteen sisällöstä. Lopuksi keskustelimme seuraavan kerran toteutuksesta. Kerran lopussa Ulla vaati tarkennusta arvojen tarkoituksellisuudesta suhteessa ilmiön aiheeseen ja tiivisti hyvin tutkimuskysymyksen merkityksen tutkimusprosessin kannalta. Aiheesta syntyi keskustelua ryhmäläisten ja Ullan välille kerran loputtuakin.

Arvokeskustelua ja ehdotus loppukurssista

24.2. alkoi nakkipelillä ja fiiliskierroksella, jossa kukin kertoi, mitä aikoo illalla tehdä. Päärynä-ryhmän pari jäsentä, jotka olivat jo aiemmin teettäneet muulle ryhmälle arvopohjaharjoituksia, olivat myös tälle tunnille antaneet ohjeet yksilötyönä toteutettavaan harjoitukseen. Näitä tehtyjä harjoituksia esitettiin muutamia yhteisesti. Anna oli vieraanamme ja toivoi kiteytystä harjoituksen tarkoituksesta. Harjoituksen valmistelijan mukaan niillä otettiin selvää siitä, mitä yhteisössämme pidetään arvokkaana. Tämän jälkeen hän pyysi puheenvuoroa ehdottaakseen, että voisimme viimeisten ryhmäkertojemme aikana kartoittaa ilmiön aikana kohdattuja haasteita ja ongelmia sekä etsiä niille ratkaisuja. Hän ehdotti tämän työn alkavan pienryhmissä jo tämän ryhmäkerran aikana ja jatkuvan seuraavana päivänä. Ehdotus koski myös ilmiömme lopputuotosta, joksi hän ehdotti kokoelmaa ilmiössä hankalaksi koetuista asioista ja niiden ratkaisuista. Ehdotus koettiin monelta osin hyväksi ja tarpeelliseksi ja se aiheutti runsasta keskustelua.

Keskustelu sujui aluksi ja pääosin varsin hyvin ja kehitystä näkyi erityisesti siinä, että uskallettiin aiempaa enemmän tuoda esiin ja huomioida niitä virheitä, joita aiemmin keskustelujen aikana on tehty. Keskustelu rupesi kuitenkin taas rönsyilemään ja takkuilemaan, tunnelma muuttui sekavaksi ja ahdistavaksi.Osa ryhmästämme koki, että liian valmiita ehdotuksia on vaikea omaksua. Osa taas koki ahdistavaksi, ettäpitäisi sitoutua taas johonkin uuteen ennen kuin aiempiakaan töitä on saatettu loppuun. Kaikesta huolimatta saimme joitain asioita eteenpäin kuten suunnitelman siitä, kuinka kristallisoisimme tutkimuskysymyksen ottaen huomioon niin Lakkojen, Mustikoiden kuin Päärynöiden tekemän työn. Jäsenemme ehdotusta ongelmakohtien kartoittamisesta ei pystytty tällä kerralla toteuttamaan, mutta asia jäi harkintaan ja päätettiin ottaa esille viimeistään KP2-kurssilla.

Tutkimuskysymyksen kristallisointi ja lopputuotoskeskustelu

Aloitimme 25.2. sana-assosiaatioleikillä, minkä jälkeen siirryimme edellisellä kerralla suunnitelluun tutkimuskysymyksen kristallisoimiseen. Meillä oli jo aiemmin valmistellut vaihtoehdot valmiista tutkimuskysymyksistä olemassa ja lisäksi edellisellä kerralla Annan ehdottama kysymys. Yhteisesti valitsimme parhaaksi Annan ehdotuksen “Kunnollista” (käytäntö)yhteisöä etsimässä - esimerkkeinä Virtaus, maker-kulttuuri ja yritysmaailma/sertifiointi. Päärynöiden oma tutkimuskysymys aiheutti epäselvyyttä ja Päärynät lupasivat muotoilla myöhemmin tutkimuskysymykseen, ovatko he tutkineet ennemmin sertifiointia ja sertifikaatteja, yritysmaailmaa vai kenties jotain muuta. Myös termi käytäntöyhteisö aiheutti keskustelua. Osa oli sitä mieltä, että se on vaikea määritellä tai ettei se sovi Virtaukseen ja että yhteisö olisi osuvampi termi. Osa taas puolsi käytäntöyhteisöä käsitteenä. Keskustelu sujui hyvin argumentoiden ja päätöksiä syntyi jouhevasti. Käytäntöyhteisön käsitteestä sovittiin päätettävän niin, että jokainen lukisi ennen loppupaneelia Annan lähettämän käytäntöyhteisöartikkelin ja paneelissa päätettäisiin, onko käytäntöyhteisö käsite, jota käytämme vai onko käsite jokin muu. Tällä kerralla kävimme keskustelua myös lopputuotoksestamme. Keskustelu sujui ongelmitta ja sovimme jokaisen pienryhmän tekevän itselleen blogiin välilehden, jonka otsikoksi tulisi pienryhmän oma tutkimuskysymys ja välilehdelle avattaisiin kysymystä tarkemmin.

Loppupaneelin suunnittelu

Loppupaneelin suunnittelu tapahtui myös 25.2. Se sujui erittäin hyvin. Jakauduimme kolmeen ryhmään, jotka kukin suunnittelivat oman osuutensa loppupaneeliin. Ryhmiä olivat Narratiiviryhmä, jotka suunnittelivat, kuinka loppupaneelissa tuodaan esille se, mitä ilmiön aikana on tehty ja millaisia tunteita ilmiö on meissä herättänyt. Paneeliryhmä suunnitteli toiminnallisen tuokion, jonka aikana olisi tarkoitus selvittää, mitä ilmiöprosessista voi oppia ja mitä me olemme olemme siitä oppineet. Arviointiryhmä suunnitteli loppupaneeliin ohjaajien kanssa käytävän palautekeskustelun. Lopuksi pidimme pitkän fiiliskierroksen, jonka aikana kukin sai vuorollaan vapaasti kertoa omista tunteistaan ja kokemuksistaan ilmiön aikana. Esiin nousi paljon tärkeitä asioita ja huomasimme, että ehkä tällaisia fiiliskierroksia olisi pitänyt pitää muutama myös ilmiön aikana. Tällöin ryhmän jäsenten tunteet ja kokemukset oltaisiin voitu ottaa paremmin huomioon työskentelyssä.

Loppupaneeli

1.3. meillä oli ilmiön loppupaneeli, jonka dokumentoimme videoimalla koko homman. Tästä on tulossa myöhemmin kooste blogiin.

- pöytäkirjojen pohjalta koonnut: Nuppu