Virtauksen arvoselvitys

Antin ensimmäinen kirjoitus käsitteli kunnollisuutta. Siinä määriteltiin kunnollisuus yhteiskunnallisten hyveiden ja moraalin määrittämäksi toimijuudeksi. Yhteiskunnallisia hyveitä ei oltu kuitenkaan tutkittu juurikaan, jonka vuoksi niiden tutkiminen olisi vaatinut taas uuden määritelmän. Arvot ovat lähellä niin moraalia ja yhteiskunnallisia hyveitä, että lähdimme katsomaan, jos saisimme löydettyä niiden kautta tarkempaa määritelmää kunnollisuudelle. Lähteitä etsiessämme löysimme kirjastosta Klaus Helkaman Moraalipsykologia -kirjan (2009), jota Antti oli etsinyt tuloksetta kirjoittaessaan edellistä tekstiään. Selailtuamme sitä hetken päätimme perustaa tekstimme sen pohjalle.

Sosiaalipsykologisen arvotutkimuksen vallitseva teoria on Schwartzin perusarvoteoria, jossa 40 löydettyä arvoa luokitellaan kymmeneen arvotyyppiin. Nämä arvotyypit on jaettu kuviossa 1 kahteen vastamuuttujapariin: itsensä ylittäminen – itsensä korostaminen ja säilyttäminen – muutosvalmius. Taulukosta 1 voidaan päätellä arvotyypeistä tehtyjen tutkimuksten osoittavan, että itsensä ylittämisen arvot ovat tärkeämpiä kuin itsensä korostamisen arvot, niin globaalisti kuin Suomen otoksissa. (Helkama, 2009, s. 34-35, 54.)

Kuva 1

Taulukko 1

Itsensä ylittämisen arvotyypit nousivat myös Virtauksen arvoselvityksessä esiin, kun mietimme erilaisten tuotteiden elinkaarta. Erityisesti hyväntahtoisuuden ja universalismin arvotyypit olivat edustettuna meille mieluisan tuottajan arvoissa. Yhtiön sisäistä hyvinvointia korostettiin harjoituksessa. Arvoteoriassa tämänkaltainen toiminta voitaisiin sisällyttää hyväntahtoisuuteen. Suoriutumiselle, vallalle tai mielihyvälle ei annettu edes irtopisteitä harjoituksessamme.

Virtauksen ensimmäisessä arvoselvityksessä viisi pienryhmää suunnittelivat ryhmätyönä valitsemalleen tuotteelle ihanteellisen elinkaaren. Universalismin (tasa-arvo, maailmanrauha, yhteys luontoon, viisaus, luonnon ja taiteen kauneus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, laajakatseisuus sekä ympäristön suojeleminen) ja hyväntahtoisuuden arvotyypit (rehellisyys, avuliaisuus, vastuullisuus, uskollisuus ja anteeksiantavuus) (ks. liite 1) nousivat selkeästi esille ryhmien tuotoksissa. (Helkama, 2009, s. 35)

Eniten kuitenkin ryhmissä korostettiin universalismin arvotyyppejä. Keskeisiä asioita olivat ekologisuus ja ympäristövastuullisuus sekä sosiaalinen oikeudenmukaisuus, jotka ovat löydettävissä jokaisen ryhmän tuotoksista. Universalistiseen arvotyyppiin lukeutuvia arvoja , joita lopputuotoksissa suosittiin, olivat muun muassa pienyrittäjyys (yhteys luontoon, tasa-arvo), kotimaisuus/paikallisuus (ympäristön suojeleminen), työntekijöiden oikeuksista ja turvallisuudesta huolehtiminen (sosiaalinen oikeudenmukaisuus) sekä tasa-arvo. Hyväntahtoisuuteen lukeutuvista arvoista keskeisinä pidettiin voiton tavoittelemattomuutta (avuliaisuus), paikkaansapitävien tietojen antaminen tuotteesta (rehellisyys), vastuullisuutta ja reiluutta.

Ryhmä 1

Ryhmä 1

Ryhmä 1

Ryhmä 2

Ryhmä 3

Ryhmä 4

Toisessa arvopohjaselvityksessä halusimme selvittää Virtauksen jäsenten omia, yksilöllisiä arvoja. Muutimme tehtävänantoa niin, että jokainen saisi ideoida itse valitsemansa tuotteen elinkaaren itsenäisesti täysin omien arvojensa mukaan. Mielikuvitus oli rajana, ja korostimme tehtävänannossa sitä, ettei tuotteen tarvitse olla realistinen tai toteutettavissa oleva. Tämä siksi, että halusimme fokusoitua kunkin Virtauslaisen omaan arvomaailmaan mahdollisimman kattavasti.

Vertaillessa tuloksia ryhmien tuotoksiin ilmeni muutamia poikkeavuuksia. Itsenäisesti ja omien arvojen mukaan tehdyt tuotteet olivat innovatiivisempia ja todellisuuden rajoja rikkovampia. Mielikuvituksen käyttö ja persoonat tulivat selkeämmin esille kuin ryhmätuotoksissa. Harrastuneisuus ja vastaajien mielenkiinnon kohteet oli huomattavissa osasta vastauksia.
Esimerkkejä:

“Ehkä osa yrityksen tuotoista myös suunnataan lasten ja nuorten hyväksi (esim, lastensairaala, lastensuojelu, ilmainen ja kaikille avoin harrastustoiminta…)” (Villalanka)

“NBA pelaajat tunnetusti arvostavat kuluneempia palloja, joten tehtaillamme ja testiyksikössämme on työntekijöiden oma koripallo kenttä, jolla pelataan ja kulutetaan jokainen pallo sopivasti ennen kuin ne lähetetään NBA joukkueelle ja samalla huolehditaan työntekijöiden hyvinvoinnista.” (Koripallo)

“Valmistus luonnonmukaisin vanhoin menetelmin, jolloin yhteisöllisyys ja käsin tekeminen ja oman tuotoksen itse tekeminen tärkeässä osassa.” (Vuohenjuusto)

Toinen huomattava ero ryhmissä tuotettuihin tuotantoketjuihin verraten oli se, että itsenäisesti suunniteltujen tuotteiden elinkaarissa oli nähtävillä huomattavasti enemmän hyvinvointiin, yhteisöllisyyteen ja tunteisiin liittyviä tekijöitä. Avainsanat rakkaus, terveys, ilo ja tasa-arvo olivat sellaisia, joita oli havaittavissa suurimmasta osasta tuotoksia. Näitä ei korostettu erityisesti ryhmätuotoksissa, vaan niiden piirteet olivat löydettävissä tuotantoon, tekemiseen ja tuotteen laatuun liittyvien tekijöiden kautta.

Esimerkkejä:

“Voitaisiin vaikka pyytää Vaasankadun toisen laidan kulkijoita tuomaan korkkeja kuppilaan ja he voisivat saada pienen korvauksen tiettyä pullonkorkki määrää vastaan.” (Joulukuusenkoriste)

“Tomppa tekee puuleluja omaksi ilokseen ja sukulaisten/tuttujen lapsille.” (Puunukke)

“Mielellään vain luonnonmukaisia ainesosia kaikkee kookosta ja muuta ihanaa, hyvä tuoksu ja väri olisi nudehko.” (Huulirasva)

Loppupäätelmänä voidaan kuitenkin todeta, että sekä universalismin että hyväntahtoisuuden arvotyypit olivat edustettuina sekä yksilö- että ryhmäharjoitteessa Virtauksen arvopohjaselvityksissä. Ekologisuus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, työntekijöiden eduista huolehtiminen, reiluus, yhteinen hyvä, kotimaisuus, eettisyys ja turvallisuus ovat toistuvia teemoja, joiden ympärille voisi alkaa rakentaa koko Virtauksen yhteistä kuvaa ihanteellisesta tuotteen elinkaaresta.

Arvopohjaharjoituksen ja teoreettisen tutkimisen kautta voimmekin tarkentaa lopputuotoksellemme yhteistä arvopohjaa. Arvojen tulisi ponnistaa hyväntahtoisuudesta ja universalistisista arvoista (ks. taulukko 2). Suurimmiksi jatkotutkimuksen kohteiksi jäävät luottamuksen rakentaminen rehellisenä pitämäämme yritykseen ja kunnollisuuden merkin antamiseen vaadittavat tarkat kriteerit.


Rakkain terveisin,
Antti ja Hanna

liite 1