Onko sertifiointi tae kunnollisuudesta?

Pienryhmämme alkuperäisenä tavoitteena oli tutkia erilaisia sertifikaatteja, ja mahdollisesti koostaa tutkimiemme sertifikaattien kriteereistä oma kunnollisuuden sertifikaattimme. Määrittelimme tutkimuskirjallisuuden pohjalta kunnollisuuden käsitteen yhteiskunnallisten hyveiden ja moraalin määrittämäksi toimijuudeksi. Yhteiskunnallisia hyveitä tarkastelimme Swarzin arvoteoriasta käsin. Virtauksen arvoselvityksen pohjalta yritykselle tärkeiksi arvoiksi nousivat ryhmässämme hyväntahtoisuus ja universalismi. Suorituminen, valta ja mielihyvä eivät nousseet ihanteellisissa tuotteen elinkaarissa esillä lähes kenelläkään.

Tutkittuamme sertifikaatteja, niihin kuuluvaa kriteeristöä, niiden valvontaa ja sertifikaattien ongelmakohtia päädyimme siihen, ettei sertikaatti yksin pysty takaamaan yrityksen kunnollisuutta. Monien sertifioitujen yritysten taustalta voi löytyä vallan tavoittelua, ja sertifikaatti voi jopa antaa yritykselle mahdollisuuden olla itse valvomatta oman toimintansa kunnollisuutta, vaan ulkoistaa sen kokonaan sertifikaatin valvojien vastuulle. Symbolien ja kuluttajien välistä suhdetta tutkiessamme huomasimme myös sen, miten symbolit voivat johtaa kuluttajia harhaan. Sertifikaateissa esintyvillä symboleilla ja väreillä voidaan esimerkiksi vedota kuluttajien tunteisiin, ja näin vaikuttaa kuluttajan ostospäätökseen.  Sertifikaatti ei yksin takaa yrityksen kunnollisuutta, vaan myös yrityksen tulee olla vastuussa toimintansa oikeudenmukaisuudesta ja läpinäkyvyydestä. Näistä syistä emme myöskään tehneet uutta kunnollisuuden sertifikaattia, jonka olisimme Virtaukselle mahdollisesti antaneet.

Tutkimuskysymystämme tarkastelevat blogitekstimme:


Sertifioinnista:

Moraalisuus ja yhteiskunnalliset hyveet


Tunnisteet
arvot
harjoitus
hyvinvointi
ilmiölähtöinen oppiminen
kritiikki
kunnollisuus 
Päärynät
reflektointia
sertifiointi


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti