Välideadline
22.2. aloitimme viikon
hedelmäsalaattileikillä ja fiiliskierroksella, jossa kerrottiin jotain kivaa
vasemmalla puolella istuvasta kaverista. Kertaa varten oli perustettu työryhmä
valmistelemaan väliarvioinnin toteutusta. Väliarviointiryhmä piti Prezi-esityksen, jossa avattiin pienryhmien sen hetkinen tilanne ja keskusteluun
aiemmin nousseita teemoja. Esityksen jälkeen keskusteltiin vielä epäselvistä
asioista. Päätimme siirtää poissaolot ja niiden korvaamisen käsittelemisen
seuraavan pääainekurssimme alkuun.
Tämän jälkeen jatkoimme
neljännen viikon lopussa aloitettua arvopohjakartoitusta
arvopohjaharjoituksella, jonka samat kaksi päärynäläistä oli valmistellut.
Jakauduimme kolmeen pienryhmään, joille tuli jokaiselle oma tehtävä. Ryhmät
siirtyivät toisiin tiloihin suorittamaan tehtäviä. Työskentely ryhmissä sujui
hyvin, vaikka joissain ryhmissä jumiuduttiin tehtävänannon rakentumiseen.
Lopuksi kokoonnuimme taas yhteen tehtävien purkuun.
Kerroimme
ratkaisuehdotuksia case-tehtäviin toisille ryhmille. Keskustelua syntyi myös
ohjaajamme Ullan johdolla yhteiskuntaopin sisältötavoitteen sisällöstä. Lopuksi
keskustelimme seuraavan kerran toteutuksesta. Kerran lopussa Ulla vaati
tarkennusta arvojen tarkoituksellisuudesta suhteessa ilmiön aiheeseen ja
tiivisti hyvin tutkimuskysymyksen merkityksen tutkimusprosessin kannalta.
Aiheesta syntyi keskustelua ryhmäläisten ja Ullan välille kerran loputtuakin.
Arvokeskustelua ja
ehdotus loppukurssista
24.2. alkoi nakkipelillä
ja fiiliskierroksella, jossa kukin kertoi, mitä aikoo illalla tehdä.
Päärynä-ryhmän pari jäsentä, jotka olivat jo aiemmin teettäneet muulle ryhmälle
arvopohjaharjoituksia, olivat myös tälle tunnille antaneet ohjeet yksilötyönä
toteutettavaan harjoitukseen. Näitä tehtyjä harjoituksia esitettiin muutamia
yhteisesti. Anna oli vieraanamme ja toivoi kiteytystä harjoituksen
tarkoituksesta. Harjoituksen valmistelijan mukaan niillä otettiin selvää siitä,
mitä yhteisössämme pidetään arvokkaana. Tämän jälkeen hän pyysi puheenvuoroa
ehdottaakseen, että voisimme viimeisten ryhmäkertojemme aikana kartoittaa
ilmiön aikana kohdattuja haasteita ja ongelmia sekä etsiä niille ratkaisuja.
Hän ehdotti tämän työn alkavan pienryhmissä jo tämän ryhmäkerran aikana ja
jatkuvan seuraavana päivänä. Ehdotus koski myös ilmiömme lopputuotosta, joksi
hän ehdotti kokoelmaa ilmiössä hankalaksi koetuista asioista ja niiden
ratkaisuista. Ehdotus koettiin monelta osin hyväksi ja tarpeelliseksi ja se
aiheutti runsasta keskustelua.
Keskustelu sujui aluksi
ja pääosin varsin hyvin ja kehitystä näkyi erityisesti siinä, että uskallettiin
aiempaa enemmän tuoda esiin ja huomioida niitä virheitä, joita aiemmin
keskustelujen aikana on tehty. Keskustelu rupesi kuitenkin taas rönsyilemään ja
takkuilemaan, tunnelma muuttui sekavaksi ja ahdistavaksi.Osa ryhmästämme koki, että liian valmiita ehdotuksia on vaikea omaksua. Osa taas koki ahdistavaksi, ettäpitäisi sitoutua taas johonkin uuteen ennen kuin aiempiakaan töitä on saatettu loppuun. Kaikesta huolimatta
saimme joitain asioita eteenpäin kuten suunnitelman siitä, kuinka
kristallisoisimme tutkimuskysymyksen ottaen huomioon niin Lakkojen, Mustikoiden
kuin Päärynöiden tekemän työn. Jäsenemme ehdotusta ongelmakohtien
kartoittamisesta ei pystytty tällä kerralla toteuttamaan, mutta asia jäi
harkintaan ja päätettiin ottaa esille viimeistään KP2-kurssilla.
Tutkimuskysymyksen
kristallisointi ja lopputuotoskeskustelu
Aloitimme 25.2.
sana-assosiaatioleikillä, minkä jälkeen siirryimme edellisellä kerralla
suunnitelluun tutkimuskysymyksen kristallisoimiseen. Meillä oli jo aiemmin
valmistellut vaihtoehdot valmiista tutkimuskysymyksistä olemassa ja lisäksi
edellisellä kerralla Annan ehdottama kysymys. Yhteisesti valitsimme parhaaksi
Annan ehdotuksen “Kunnollista” (käytäntö)yhteisöä etsimässä - esimerkkeinä
Virtaus, maker-kulttuuri ja yritysmaailma/sertifiointi. Päärynöiden oma
tutkimuskysymys aiheutti epäselvyyttä ja Päärynät lupasivat muotoilla myöhemmin
tutkimuskysymykseen, ovatko he tutkineet ennemmin sertifiointia ja
sertifikaatteja, yritysmaailmaa vai kenties jotain muuta. Myös termi
käytäntöyhteisö aiheutti keskustelua. Osa oli sitä mieltä, että se on vaikea
määritellä tai ettei se sovi Virtaukseen ja että yhteisö olisi osuvampi termi.
Osa taas puolsi käytäntöyhteisöä käsitteenä. Keskustelu sujui hyvin
argumentoiden ja päätöksiä syntyi jouhevasti. Käytäntöyhteisön käsitteestä
sovittiin päätettävän niin, että jokainen lukisi ennen loppupaneelia Annan
lähettämän käytäntöyhteisöartikkelin ja paneelissa päätettäisiin, onko
käytäntöyhteisö käsite, jota käytämme vai onko käsite jokin muu. Tällä kerralla kävimme
keskustelua myös lopputuotoksestamme. Keskustelu sujui ongelmitta ja sovimme
jokaisen pienryhmän tekevän itselleen blogiin välilehden, jonka otsikoksi
tulisi pienryhmän oma tutkimuskysymys ja välilehdelle avattaisiin kysymystä
tarkemmin.
Loppupaneelin
suunnittelu
Loppupaneelin
suunnittelu tapahtui myös 25.2. Se sujui erittäin hyvin. Jakauduimme kolmeen
ryhmään, jotka kukin suunnittelivat oman osuutensa loppupaneeliin. Ryhmiä
olivat Narratiiviryhmä, jotka suunnittelivat, kuinka loppupaneelissa tuodaan
esille se, mitä ilmiön aikana on tehty ja millaisia tunteita ilmiö on meissä
herättänyt. Paneeliryhmä suunnitteli toiminnallisen tuokion, jonka aikana olisi
tarkoitus selvittää, mitä ilmiöprosessista voi oppia ja mitä me olemme olemme siitä oppineet. Arviointiryhmä suunnitteli loppupaneeliin ohjaajien kanssa käytävän palautekeskustelun.
Lopuksi pidimme pitkän fiiliskierroksen, jonka aikana kukin sai vuorollaan
vapaasti kertoa omista tunteistaan ja kokemuksistaan ilmiön aikana. Esiin nousi
paljon tärkeitä asioita ja huomasimme, että ehkä tällaisia fiiliskierroksia
olisi pitänyt pitää muutama myös ilmiön aikana. Tällöin ryhmän jäsenten
tunteet ja kokemukset oltaisiin voitu ottaa paremmin huomioon työskentelyssä.
Loppupaneeli
1.3. meillä oli ilmiön
loppupaneeli, jonka dokumentoimme videoimalla koko homman. Tästä on tulossa myöhemmin kooste blogiin.
- pöytäkirjojen pohjalta koonnut: Nuppu