Kyselyn avulla tietoa yksilöiden kokemuksista prosessin aikana

Selvitämme virtauslaisten omaehtoisuuden, kyvykkyyden ja yhteisöllisyyden kokemuksia ryhmäprosessin aikana. Tutkimme sähköisen kyselylomakkeen avulla, minkälaisia odotuksia yksilöillä on ennen koko 22 hengen ryhmäkertoja: Minkälaiseksi yksilö uskoo oman omaehtoisuuden, kyvykkyyden ja yhteisöllisyyden kokemuksen muodostuvan tulevalla ryhmäkerralla? Ryhmäkerran jälkeen  jokainen täyttää saman kyselylomakkeen ja arvioi, millaiseksi oma omaehtoisuuden, kyvykkyyden ja yhteisöllisyyden kokemus loppujen lopuksi muodostui. Lisäksi, koska kurssi sisältää myös pienryhmäkertoja, täytetään näiden kertojen jälkeen samainen lomake. Alunperin tarkoituksena oli kerätä myös pienryhmäkerroista dataa sekä ennen että jälkeen, mutta teknisten ongelmien vuoksi päädyimme keräämään tiedot pienryhmäkerroista vain niiden jälkeen. 

Käytämme käsitteiden määrittelyssä teoriapohjana Decin ja Ryanin itseohjautuvuusteoriaa (ks. välilehti: Itseohjautuvuusteoria - Deci&Ryan). Suomenkieliset termit ja käsitteiden määrittelyt kiteytämme Frank Martelan (2014) mukaan: 

Omaehtoisuus eli autonomia: “Omaehtoisessa toiminnassa tekeminen ei tunnu ulkoa ohjatulta -- ihminen kokee asian omakseen. Tämä voi tarkoittaa sitä, että yksilö nauttii tekemisestä itsestään tai että yksilö kokee arvostavansa niitä päämääriä, joita tekeminen edistää.” (Martela, 2014) Omaehtoisuus on eri asia kuin itsenäisyys. Omaehtoisuus toteutuu vuorovaikutus- ja luottamussuhteessa toisten ihmisten kanssa, esimerkiksi päätöksentekotilanteissa. (Deci & Ryan, 2007, s. 15-16)  

Kyvykkyys eli kompetenssi: “Kyvykkyys tarkoittaa yksilön kokemusta siitä, että hän osaa hommansa ja saa asioita aikaan. -- kyvykkääksi itsensä kokeva henkilö uskoo pystyvänsä suorittamaan annetun tehtävän menestyksekkäästi.” Ihminen kokee itsensä kyvykkääksi kun tekeminen sujuu. (Martela, 2014)

Yhteisöllisyys eli relatedness: Ihmisellä on perustava tarve olla yhteydessä toisiin. Kun koemme olevamme osa kannustavaa, turvallista ja lämminhenkistä yhteisöä, olemme parhaimmillamme myös opiskelukavereina. (Martela, 2014)

Kyselyn avulla mitataan ryhmän jäsenten omaehtoisuuden,
 kyvykkyyden ja yhteisöllisyyden tunteita prosessin aikana.

Jokaiseen osa-alueeseen on laadittu yksi väittämä, jotta vastaaminen olisi mahdollisimman nopeaa, eikä veisi liikaa voimavaroja ja aikaa muutenkin tiiviiltä kurssilta. Väittämiin vastataan likert-asteikolla 1-5 (1 = täysin eri mieltä ja 5 = täysin samaa mieltä).
Lähteet:
Deci, Edward; Ryan, ichard, (2007). Facilitating Optimal Motivaton and Psychological Well-Being Across Life´s Domain. Canadian Psychology 2008, Vol. 49, No.1 (s. 14-23.)

Väittämät:

Omaehtoisuus: Minulla on mahdollisuus vaikuttaa itseäni koskeviin päätöksiin.

Väittämällä halutaan tietoa siitä, kokeeko yksilö voivansa vaikuttaa ryhmäkerralla tehtyihin päätöksiin. Saako hän äänensä kuuluviin ryhmässä? Onko eriäviä mielipiteitä mahdollista sanoa, vai jyrääkö valtavirran mielipide soraäänet?

Kyvykkyys: Suoriudun vastuullani olevista tehtävistä hyvin.

Yksilön vastuulla on joka kerta ainakin kuunnella ja mielellään myös osallistua aktiivisesti ryhmäkerralla käytävään keskusteluun. Lisäksi yksilön vastuulla saattaa olla puheenjohtaja- tai sihteerivuoro. Tällä väittämällä halutaan tietoa siitä, kokeeko yksilö kykenevänsä suoriutumaan näistä tehtävistä hyvin ryhmäkerran aikana.

Yhteisöllisyys: Koen kuuluvani kannustavaan ja turvalliseen ryhmään.

Väittämällä halutaan tietää, kokeeko yksilö olevansa osa turvallista ja kannustavaa ryhmää.

Kyselyn tuottamasta datasta muodostetaan kuvaajia, jotka kuvastavat toisaalta koko ryhmän keskiarvoa kyseisistä ominaisuuksista ja toisaalta näkyviin tulisivat myös yksilöiden omat polut. Tarkoituksenamme on koostaa yksi kuvaaja, jossa näkyy kaikista kolmesta ominaisuudesta keskiarvo. Tämän kuvaajan tarkoituksena on nähdä ominaisuuksien välisiä suhteita: Onko esimerkiksi jossain kohdin korkea omaehtoisuus ja matala yhteisöllisyys, tai matala omehtoisuus ja matala kyvykkyys. Kuvaajan pohjalta voidaan pohtia, mistä mahdolliset suhteet voivat johtua. Koska kuvaajaan tulee myös näkyviin kurssin aikajana, voidaan ominaisuuksia tutkia myös sen pohjalta, mitä tiedämme kyseisenä hetkenä tapahtuneen prosessissa.

Työstämme lisäksi kolme muuta kuvaaja, oman jokaiselle ominaisuudelle, johon tulee keskiarvo paksulla viivalla ja lisäksi jokaisen yksilön kuvaaja ohuella viivalla. Näin saamme tietoa myös yksilöiden välisestä vaihtelusta ja yksilön oman prosessipolun tuntemuksista: Onko jollakulla esimerkiksi omaehtoisuuden kokemus pompahdellut korkealta matalalle. Lisäksi tässä kohdin on myös mahdollista tarkastella, miten kokemus on vaihdellut yhden päivän aikana, sillä isoilta ryhmäkerroilta dataa kerätään sekä aluksi että lopuksi. Yksilöt tunnistetaan jokaisen henkilökohtaisella tunnistenumerolla, joka takaa toisaalta anonymiteetin mutta antaa mahdollisuuden tutkia yhden yksilön omaa polkua.

- Laura

Martela, Frank, (2014). http://frankmartela.fi/2014/04/itseohjautuvuusteoria-eli-kolme-vastausta-siihen-mika-tekee-ihmisen-onnelliseksi/ Viitattu 4.2.2016.