keskiviikko 17. helmikuuta 2016

"Muuta maailmaa ostos kerrallaan”, vai muuttuuko maailma sittenkään? Tapaustutkimus Reilusta kaupasta



On hyvä huomioida, että reilua kauppaa on kahdenlaista, reilun kaupan liikkeestä lähtenyt laajalti tunnettu vastuullisen kaupan sertifiointijärjestelmä Reilu kauppa (FLO) ja Reilun kaupan merkki sekä reilu kauppa pienellä alkukirjaimella kirjoitettuna, joka viittaa toiseen reilun kaupan liikkeestä lähtöisin olevaan vähemmän tunnettuun järjestöön WFTO:hon. (Leppäkorpi 2012 s.11) Keskitymme tarkastelemaan tekstissämme Reilun kaupan sertifiointjärjestelmää (Fairtrade Labelling Organizations / Fairtrade International).


Reilun kaupan sertifiointijärjestelmä puuttuu maailmankaupan ongelmiin kaupallisen yhteistyön avulla. Kriteerit asettaa Fairtrade International. Reilun kaupan sertifikaatilla on laaja kriteeristö, joka vaihtelee tuotteittain. Järjestelmässä on luotu omat kriteerit perhetuottajille ja palkkatyövoimaa käyttäville suurtiloille. Reilun kaupan tunnetuimmat kriteerit koskevat työntekijöiden oikeuksia, kuten viljelijöille ja suurtilojen työntekijöille maksettavia korvauksia ja työoloja sekä ympäristöä. (“Miten Reilu kauppa toimii”. Reilun kaupan sivusto. http://www.reilukauppa.fi/meista/miten-reilu-kauppa-toimii/.)


Reilu kauppa takaa sen, että kehitysmaiden työntekijät ja viljelijät voivat tulla toimeen omalla työllään. Työstä maksetaan työntekijälle vähintään takuuhinta, mikä varmistaa työntekijän oikeuksien täyttymisen maailmanmarkkinahintojen vaihdellessa. (“Miten Reilu kauppa toimii”. Reilun kaupan sivusto. http://www.reilukauppa.fi/meista/miten-reilu-kauppa-toimii/.) Esimerkiksi Norsunluurannikolla kaakaon viljelijän on hyvin vaikea suunnitella elämäänsä kaakaon hinnan heitellessä maailmanmarkkinoilla (Leppäkorpi 2012 s.7). Takuuhinnan lisäksi työstä maksetaan lisää, joka on tarkoitettu koko yhteisöä kehittäviin hankkeisiin, kuten esimerkiksi koulujen rakentamiseen tai työntekijöiden olojen parantamiseen (“Miten Reilu kauppa toimii”. Reilun kaupan sivusto. http://www.reilukauppa.fi/meista/miten-reilu-kauppa-toimii/.).
Suurtiloilla työntekijät saavat vähintään lakien mukaista ja asteittain nousevaa palkkaa, asialliset työolot ja oikeuden liittyä ammattiyhdistykseen. Lapsityövoiman hyväksikäyttö Reilun kaupan tiloilla on kielletty. Reilun kaupan ympäristökriteereillä tähdätään ympäristön kannalta kestävään viljelyyn ja luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen. Puolella Reilun kaupan tuottajaorganisaatioista on luomusertifiointi. Kemikaalien käytölle on määritelty tarkat kriteerit ja geenimuunneltujen siementen ja taimien käyttö viljelyksillä on kielletty.
(“Miten Reilu kauppa toimii”. Reilun kapan sivusto. http://www.reilukauppa.fi/meista/miten-reilu-kauppa-toimii/.)


Reilun kaupan kriteerit jaotellaan minimikriteereihin ja lisäkriteereihin. Kaikkien tuottajien on täytettävä minimiehdot tiettyyn määräaikaan mennessä. Liittymisen jälkeen tuottajilta vaaditaan vuosittaista kehitystä, johon pyritään lisäkriteereiden avulla. (“Kriteerit”. Reilun kaupan sivusto. http://www.reilukauppa.fi/meista/miten-reilu-kauppa-toimii/kriteerit/.)


Reilun kaupan kriteerien valvonta

Reilun kaupan sivujen mukaan Reilussa kaupassa valvonta ja kaupankäynti on erotettu toisistaan; tuottajat ja kaupankävijät eivät itse valvo itseään vaan valvonnasta vastaa FLO-CERT-yhtiö, jolla on ISO 17065 standardi. Tämä standardi on osoitus puolueettomasta ja läpinäkyvästä toiminnasta. Tuotantotapojen lisäksi valvotaan Reilun kaupan lisien maksua ja niiden käyttöä, Reilun kaupan takuuhintaa sekä tuotteen matkaa väliportaiden kautta aina kuluttajalle asti. Valvojia kierrätetään niin, ettei sama valvoja tarkasta koko ajan samoja tuottajia. FLO-CERT-yhtiöllä on yli 100 valvojaa, joka omaan korvaamme tuntuu hieman vähäiseltä määrältä verrattuna Reilun kaupan tuottajien määrään. (Miten valvonta toimii? Reilun kaupan sivut http://www.reilukauppa.fi/valvonta/.) Kuitenkin Suomen Reilun kaupan tiedottajan Sanna Räsäsen mukaan Reilun kaupan tilojen valvonta on säännöllistä (Räsänen, henkilökohtainen tiedonanto, 3.2.2015). Sitä ei taas voi tietää, mitä hän tarkoittaa säännöllisellä. Tai entä jos tuottajat tietävät tarkastuspäivät ja korjaavat asiat vain valvontapäivän ajaksi Reilun kaupan standardien tasolle.


Jos valvonnan yhteydessä paljastuu puutteita, valvoja antaa takarajan, johon mennessä puute on pitänyt korjata. Tämän jälkeen paikka tullaan tarkastamaan uudelleen. Jos tuottaja ei ole korjannut tilannetta uuteen tarkastukseen mennessä, menettää tuottaja oikeuden myydä reilun kaupan tuotteita. Jos kyseessä on puolestaan vakava rikkomus, kuten kiellettyjen kemikaalien listalla olevien kemikaalien käyttö, tilan tai viljelijäyhteisön sertifikaatti jäädytetään. Vakavat rikkomukset ovat kuitenkin harvinaisia. (Miten valvonta toimii? Reilun kaupan sivut http://www.reilukauppa.fi/valvonta/.)


Kahvitauolla parantamassa maailmaa


“Reilu kauppa on työkalu ja polku kohti oikeudenmukaisempaa tulevaisuutta, ei sen päätepiste. Reilun kaupan ei ole tarkoitus voittaa vapaakauppaa, eikä se koskaan sitä teekkään.” (Hussey 2012, 67.) Reilussa kaupassa on myös kääntöpuolensa. Reilu kauppa voi lyhyellä tähtäimellä vaikuttaa positiivisesti tuottajien taloudelliseen hyvinvointiin, mutta pitkällä aikavälillä se samaan aikaan osallistuu globaalien epätasa-arvoisten valtasuhteiden uusintamiseen. Reilun kaupan järjestelmän vallanjako muistuttaa maapallon imperialistista jakoa. Suurin osa Reilun kaupan tuottajista ovat järjestäytyneet osuuskunniksi, jonka johdosta he ovat hyvinkin kyvykkäitä tekemään yhteisiä päätöksiä, jotka vaikuttavat heidän yhteisöihinsä ja perheisiinsä. Kuitenkaan Reilun kaupan tuottajilla ei ole riittävästi mahdollisuutta vaikuttaa, kun päätetään sertifiointipolitiikasta, ja Reilun kaupan liikkeen rakenteista ja suunnasta. Reilun kaupan tuotteet tulevat myös aiemmista siirtomaista, mutta alkuperäiskansojen yhteisöjen valkoisissa siirtokuntayhteisöissä tuotettuja tuotteita tai siirtotyöläisten tuotteita ei huomioida, vaikka heidän oikeuksiaan usein poljetaan esimerkiksi Kanadassa ja Yhdysvalloissa. (Hussey 2012, 55-67.)




Reilu kauppa mainostaa itseään romantisoimalla tuottajien elämää ja Reilun kaupan vaikutusta yhteisöihin. Mainonnan avulla Reilu kauppa pyrkii siihen että, kuluttajat kokevat itsensä “tiedostaviksi” kuluttajiksi. “Tiedostava” kuluttaja voi kokea olevansa korkeammassa asemassa kuin “tiedostamaton” kuluttaja. Reilun kaupan tuotteita usein mainostetaankin maailmaa muuttavina tuotteina, ja se vetoaa kuluttajiin, jotka haluavat äänestää rahoillaan. Useat Reilun kaupan mainokset perustuvat mielikuviin primitiivisistä ihmisistä kaukaisissa eksoottisissa maissa. Tämä kahtiajako kehittyneisiin ja kehittyviin maihin edellyttää kapitalistista maailmanjärjestystä. Uusintaessaan globaalia epätasa-arvoa samalla pidetään tuottajia huonossa asemassa, joitain vain huonommassa asemassa kuin toisia. (Hussey 2012, 55-67.)


Vaikka Reilulla kaupalla on ongelmansa ovat Reilun kaupan pohjimmaiset pyrkimykset mielestämme hyviä. Reilu kauppa pyrkii välittämään luonnosta ja parantamaan viljelijöiden ja tuottajien oikeuksia, vaikka se ei aktiivisesti pyrikkään muuttamaan vallanjakoa maailmassa. Jos voimme valita Reilun kaupan ja tavallisen tuotteen välillä valitsimme Reilun kaupan, ellei toisesta tuotteesta käy esille sen pyrkimys ympäristöystävällisyyteen ja tuottajien oikeuksista välittäminen. Mielestämme on parempi tukea sellaista yritystä, joka yrittää tehdä edes jotain, kuin suuryritystä, joka ei pyri edistämään viljelijöidensä hyvinvointia. Reilun kaupan sertifikaatin valvominen on myös ulkoistettu, toisin kuin yritysten omien sertifikaattien valvominen on heidän omalla vastuullaan.


Tietenkin tästä herää kysymys emmekö voi luottaa yritysten sanaan. Ehkä isoin tähän vaikuttava tekijä on rehellisyys. Esimerkiksi ruotsalainen Oatly-yritys ei omista sertifikaatin sertifikaattia, mutta toteaa tuotteidensa kyljessä tekevänsä parhaansa ihmisten ja ympäristön hyväksi samalla myöntäen sen tosiasian ettei yritys ole täydellinen. (Oatlyn sivut http://www.oatly.com/the-oatly-way/.) Oli tämä mainostemppu tai ei, yrityksen rehellisyys on todella vetoavaa. Kahviyritys Johan & Nyström myy sekä Reilun kaupan kahvia, että Direct Trade-symbolin omaavaa kahvia. Tämä symboli takaa kahvin hankintahinnan sopimisen suoraan tuottajien kanssa, yrityksen omat säännölliset vierailut tuottajiensa tiloilla, reilun hinnan maksamisen tuottajille sekä luonnon monimuotoisuuden kunnioittamisen viljelyssä. Johan & Nyström haluaa myös pitää koko tuotantoketjunsa läpinäkyvänä. (Johan & Nyströmin sivusto, Direct trade http://johanochnystrom.se/fi/kahvimme/direct-trade/.) Vaikka Johan & Nyström on suhteellisen pieni yritys ja keskittyy vain kahviin, voisi isommiltakin yrityksiltä vaatia tämänkaltaista läpinäkyvyyttä ja läheistä suhdetta tuottajiinsa.



Nea Nasib & Julia Kasurinen


Lähteet:

Leppäkorpi, M. 2012. Reilu meininki. Teoksessa Ehrsted, J & Leppäkorpi, M. (toim.) Reilumman kaupan jäljillä, kirjoituksia Reilusta kaupasta ja solidaarisesta vaihdosta. Helsinki: Into Kustannus Oy, 7-12.


Hussey, I. 2012. Kun Reilu kauppa maailman valloitti. Teoksessa Ehrstedt, J. & Leppäkorpi, M. (toim.) Reilumman kaupan jäljillä, kirjoituksia Reilusta kaupasta ja solidaarisesta vaihdosta. Helsinki: Into Kustannus Oy, 55-67.


Räsänen, S. 3.2.2015 Suomen Reilun kaupan tiedottaja. Viitattu 3.2.2015


Reilun kaupan sivusto http://www.reilukauppa.fi/meista/  Viitattu 3.2.2016.



Johan & Nyströmin sivusto http://johanochnystrom.se/fi/kahvimme/direct-trade/  Viitattu 15.2.2016.



Oatlyn sivusto http://www.oatly.com/the-oatly-way/  Viitattu 15.2.2016.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti