sunnuntai 14. helmikuuta 2016

Madonreikä virtauksen prosessissa - kurkistan menneisyyteen

Toisten tuki on koko kurssin ajan ollut lämmintä ja järkkymätöntä. Toivotan Virtaukselle ja lukijoille hyvää ystävänpäivää! Tämä on katsaus aiempaan kohtaan kurssiamme, aikaan jolloin emme olleet muotoilleet tutkimuskysymystämme tarkasti. Nyt tutkimuskysymys on muovautunut. (Muutoksia tutkimuskysymyksiin) Olen iloinen aiemmista hetkistä, innoissani tulevasta ja luottavainen ryhmäläisiämme kohtaan. Astukaamme aikamatkalle alun epätietoisuuteen!


Vaatemerkin perustaminen Ilmiö1-Virtaus

Olen selaillut alan tarjontaa netin kautta. Merkkejä on valtavasti, kun niitä googlettaa. Googlen antamat merkit osoittautuvat ketjuiksi, ainakin suurimmat yritysjätit.

Kiinnostun siitä, mitä lähiympäristössä liittyy designiin. Helsingissä on erityisesti sisustusdesigniliikkeitä joista minun lempikohde on Lokal, joka myy taidetta ja muotoilua. Liikkeiden lisäksi on käsityöläisiä ja yrittäjäksi aikovia yksittäisiä ihmisiä.

Valitsimme ilmiön aiheeksi ideasta vaatemerkiksi. Ensiksi ideoita syntyy sisällöstä eli designin käytöstä ja suunnittelusta. Missä kaikessa voi käyttää vaatetta tai kangasta? Voisiko kangasta nähdä talon seinässä vai perinteisesti pöytäliinana? Meillä on vapaat kädet toteuttaa mitä vain designia.

Toisaalta minua mietityttävät käytännön asiat. Mitä tarkoittaa perustaminen? Olimme sitten valinneet vaatemerkin tai jonkin muun tuotteen, on yritys tai yhteisö sen ympärille perustettava. Millainen järjestys porukassamme pitää olla, jotta saamme merkin pystyyn? Kuka johtaa projektia?

Mitä voisimme antaa muille ihmisille merkkimme välityksellä? Mitä lisäarvoa asiakkaat saisivat tuotteistamme elämäänsä? Jotenkin toivoisin, että merkkimme saisi ihmiset liittymään yhteen. Esineitä on mahdollista käyttää vaikka elokuvaelämykseen tai ruoanlaittoon. Entä vaate? Onko sen mahdollisuudet jo koluttu ihmisten yhdistäjänä? Olen innostunut yhdessäolon ohella luonnosta ja sen hyvinvointia lisäävästä vaikutuksesta. Luonnosta saisimme kuvioaiheita vaatteeseen ja muitakin ideoita.

Alan kriittisesti pohtimaan aihevalintaamme. Miksi sitten haluamme perustaa vaatemerkin? Mikä on se syy, että haluamme tuoda uuden vaatemerkin maailmaan, jossa on valmiiksi merkkejä ja aiheita. Minua alkaa miettityttämään jo ilmiömme hyödyllisyys ja tarkoituksenmukaisuus. Tähän näkökulmaan pääsisimme käsiksi kun miettisimme, mitä mielikuvia meillä on mukavista vaatteista ja hyvästä olosta.

Mieleeni pälkähtää ajatus, että miksi ei perustaa lautapeliyritystä! Pelin rakentaminen olisi helpompaa. Tarvittaisiin säännöt ja maailma, jossa peli tapahtuu. Tuotantoprosessiin liittyisi selkeästi ideointia ja uuden rakentamista. Muidenkin olisi helppo käyttää tuotetta ja saisimme siitä palautetta helposti.

Alan hermostumaan, koska aihe ei selkiydy mielessäni. Mitä alamme kurssillamme työstämään? Miksi emme aloittaneet aiemmin suunnittelua ja aihe olisi siinä tapauksessa selkeämpi nyt? Sitoudun kaikesta huolimatta aiheeseemme, erityisesti leikkimielisen yrityksen perustamiseen.

On karistettava turhat ajatukset ovesta ulos. Ryhmämme alkaa pian taas töihin ja kurssin alkuvaiheessa pääsemme käsitteellistämään ilmiötä. Hyödynnämme omia ennakkokäsityksiämme. Toimintatavat kurssin aikana herättävät tunteita ja se auttaa oikeiden toimintatapojen etsimisessä. Vaatteiden suunnittelukin perustuu niihin tunteisiin, mitä vaatteiden avulla herätetään ihmisessä. Muiden ihmisten tavat ja toiveet  ovat ilmiössämme aiheita tutkimuksille, kenenkään liikaa ulkoapäin ihmettelyämme säätelemättä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti